Etätyöstä tulikin oikeus, josta ei luovuta
03.11.2023
Etätyötä tehtiin vielä 5 vuotta sitten vain jonkin verran ja kaikilla työpaikoilla ei ollenkaan. Olin 10 vuotta sitten viestintävalmentajana valtion organisaatiossa, jossa kaksi edistyksellistä virkamiestä ”ajoivat läpi” mahdollisuuden olla perjantaisin etätyössä. Tämä ”oikeus olla kotona” piti perustella todella hyvin ja lopulta se menikin läpi. Sittemmin etätyö on todettu tehokkaaksi tavaksi lisätä keskittymistä ja vähentää matkustamista työpaikalle. Koronavuodet muuttivat kaiken. Ei kai ole Suomessa enää työpaikkaa, jossa ei joku tee osan aikaa etätyötä.
Kierrän työyhteisöviestinnän valmentajana erilaisilla työpaikoilla. Tämän vuoden teema työpaikoilla on ollut luoda toimivat hybridityön mallit, jossa osa on etänä ja osa toimipaikalla. Mielenkiintoisena juonteena on esihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa myös se, että miten perustellaan se, että pitää tulla toimipaikalle, eikä voi olla etänä? Käskyttämistä ei haluta tehdä ja nyt etsitään sopivia perusteluja kannustaa ihmisiä työpaikalle.
Parhaat perustelut syntyvät siitä, että näytetään tuloksellisesti toteen se, että tietty määrä tarvitaan kasvokkaista vuorovaikutusta, jotta hyvä yhteishenki säilyy ja vahvistuu työryhmässä. Ja tietty määrä tarvitaan yhdessä olemista, jotta viestintä on sujuvaa. Mutta on myös perusteltua näyttää se toteen, että tietyt osat työtä voi hoitaa etänä tai läsnä – ja päästään samaan tulokseen. Esihenkilöiden johtamis- ja organisointitaitoja haastetaan taas venymään.
